Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen myös työterveyshuollon mittaristoa

Veikko Kujala (LT, eMBA, Työterveyshuollon erikoislääkäri)
20.8.2021 

Hyvinvointialueiden perustaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021. Jatkossa hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntien vastuulle jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.  

Hyvinvointialueista tulee uudistuksen jälkeen kuntien luonteva yhteistyökuppani alueellisen terveys- ja hyvinvointitiedon tuottamisessa sekä kansansairauksia koskevien monisektoristen hankkeiden koordinoijana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ymmärtää sekä kunnan eri hallinnonalojen erityisvastuuna että sosiaali- ja terveystoimen erityisvastuuna. Toimijoilta tarvitaan yhteistyökykyä, valmiutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteisvastuuseen ja erityisvastuiden jakamiseen.

Terveyden edistämisen hyvä ohjenuora on: Selvitä nykytilanne ja väestön tarpeet, etsi toimintatapoja ja työmenetelmiä, joilla on osoitettu saavutettavan tuloksia, toimi päämäärätietoisesti ja kerää myös itse näyttöjä työstäsi. Hyvinvointialue voi tukea näyttöön perustuvien terveyden edistämisen toimintamallien ja menetelmien jalkauttamista alueellaan. Toiminnan lähtökohtana on tieto väestön terveyden ja hyvinvoinnin muutoksista sekä palvelujärjestelmä keinoista ja kyvystä vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin. Palvelutarve vaihtelee ihmiselämään kuuluvien kehitysvaiheiden mukaan, kuten lapsuuden ja perhe-elämän, nuoruusiän, työiän sekä vanhuusiän kehitysvaiheet. Eri kehitysvaiheessa tarvittavia palveluja voidaan kehittää yhtäältä alueen väestön ja kuntalaisten hyvinvointi- ja terveystiedon perusteella ja toisaalta yksilön oman terveysturvallisuuden tai yksilön elämäntapoihin liittyvien riskien hallinnan kannalta. Kuntakohtaisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmissa työikäisten palvelutarpeet ovat kuvattu yleensä ohuesti, lähinnä työttömien TE-palvelujen tai sosiaalihuollon päihdepalvelujen näkökulmasta.

Työssä käyvien työkyvyn tuen tarvetta ei hyvinvointikertomuksissa juurikaan kuvattu tai arvioida. Työterveyshuollon tietojärjestelmiä ja yhtenäisen hoitoilmoitusjärjestelmän tiedonkeruuta on viime vuosina tarkennettu kuvaamaan työterveyshuollon palvelujen sisältöä ja käytön syitä. Tietoja kerätään sekä yksilöihin että työpaikkoihin kohdistuvasta toiminnasta. Keskeistä on varhaisen vaikuttamisen, auttamisen ja oikea-aikaisen palvelutuotannon tuki.

Hyvinvointialueelle siirtyy kuntien vastuulta lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tuottamisvelvoite. Velvoitteen rinnalla on mahdollista laajentaa hyvinvointialueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmaa työssä käyvän väestön kannalta. Hyvinvointisuunnitelma on tarpeen valmistella eri toimialojen kanssa yhdessä, koska väestötason tavoitteen saavuttaminen edellyttää yleensä hallintokuntien rajat ylittävää toimintaa. Selkeät ja vakaat tavoitteet, kyky mitata toteutusta ja lopputulosta sekä riittävä aika toimeenpanolle tukevat toimintojen vaikuttavuutta. Tavoitteet ohjaavat toimijoita, kunhan päämäärä on tunnistettu työyksikkötasolla ja huomioidaan osana oman toiminnan seurantaa ja arviointia.

Palvelutuotannon ja vaikutusten seurantaan ja arviointiin tarvitaan yhteisesti sovittu mittaristo. Muutoksessa on mahdollisuus alueelliseen tietojärjestelmien yhtenäistämiseen, sähköisen tiedonhallinnan ja tietojohtamisen hyödyntämiseen sekä terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien ja prosessien uudistamiseen. Johtamiseen kytketyt terveysvaikutusten seurantajärjestelmät ovat aluillaan, ja työterveyshuollon toimijat ovat kehityksessä mukana.

Valtaosaa ihmisen arjen aktiviteetteja sekä työ- ja toimintakykyä voidaan tukea yksinkertaisilla päivittäisillä asioilla. Yksilön aseman vahvistaminen aktiiviseksi toimijaksi lisää terveydenhuollon vaikuttavuutta monella tavalla. Sekä terveyden edistämisen että pitkäaikaissairauksien hoidon tulokset riippuvat osin niistä päätöksistä, joita kuntalaiset tekevät oman hyvinvointinsa eteen.

Veikko Kujala toimii johtavana työterveyslääkärinä Työterveys Aallossa ja Työterveys Laineessa.

 

Sinua voisi kiinnostaa

Ajankohtaista Työterveys Aallolla

Työterveys Aallon brändi uudistuu. ...
Lue lisää >

Työpaikkakiusaaminen on kaikkien asia

Kiusaaminen on traumatisoivaa, eikä se ole koskaan vain kiusatun ja kiusaajan välinen asia. ...
Lue lisää >

Miksi asiakkuuksien johtaminen on menestystekijämme?

Asiakkaamme ovat kumppaneitamme arvioimassa ja kehittämässä työterveyshuoltoa. ...
Lue lisää >