Sota herättää meissä monissa erilaisia ajatuksia, pelkoja ja turvattomuuden tunteita, joita emme ole aikaisemmin kokeneet. On täysin luonnollista, että mieli kuohuu. Tilanne herättää avoimia kysymyksiä myös työpaikalla. Pitääkö työpaikalla käsitellä yhteiskunnallisia kriisejä? Entä miten voimme käsitellä näiden herättämiä tunteita?
Työterveys Aallon työterveyspsykologi Siina Suikki pohtii miten työpaikalla kannattaa käsitellä poikkeustilanteen aiheuttamia tunteita ja tilanteita. ”Työpaikalla varsinkin esihenkilön kannattaa kuunnella työntekijöitä herkällä korvalla. Tilanteen mukaan työpaikalla on syytä linjata niin, että ahdistavista aiheista keskustellaan niille varatuissa foorumeissa, ei yhteisillä kahvi- ja ruokatauoilla. Mikäli puhumisen tarve on kova, voi olla hyvä pitää yhdessä jokin pidempi tauko, jonka aikana halukkaat voivat keskustella aiheesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteiskunnallinen kriisi ei saa viedä työtehtäviltä aikaa, ja työpaikan tulee pysyä ”työn näyttämönä””, muistuttaa Suikki.
Oikeus turvalliseen työpaikkaan kuuluu kaikille
Työnantajalla on velvollisuus taata jokaiselle työntekijälle turvallinen työympäristö. Poikkeustilanteena turvallisuuden uhka herättää myös vihantunteita. Pelko yhdistettynä vihaan voi ilmetä epäsopivana käyttäytymisenä työpaikalla. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus vastuulliseen työkäyttäytymiseen työpaikan kulttuuria ja arvoja tukevalla tavalla.
Huolen ja ahdistuksen kanssa ei saa jää yksin. Tukea ja apua on tarjolla eikä pidä epäröidä hakea sitä. Tulee muistaa, että toiset haluavat rajata tietotulvaa suojellakseen itseään, jolloin on hyvä ymmärtää antaa tilaa toiselle. ”Mikäli työntekijää tai työkaveria oikein kovasti ahdistaa, hän puhuu poikkeustilanteesta jatkuvasti, kannattaa esihenkilön tai työkaverin ohjata häntä esimerkiksi työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuollon palveluihin keskustelemaan asiasta. Näin työntekijä voi saada kohdennettua apua jaksamiseen”, Suikki linjaa.
Keskustelun ja tuntemuksien jakamisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Keskustelu saattaa rauhoittaa mieltä. Se ei muuta poikkeustilannetta, mutta antaa keinoja oman olon helpottamiseksi. Keskustelu on parhaimmillaan suuri voimavara, jota on hyvä vahvistaa ja pitää yllä. ”Työpaikalle on hyvä muodostaa hyväksyvä ilmapiiri, jossa on turvallista keskustella kaikista aiheista, myös kriiseistä. Yhteinen keskustelu on erittäin tärkeää, jos kriisi koskettaa työtä. Jos on kyse esimerkiksi yhteiskunnallisesta kriisistä, mielipiteet jakautuvat. Toisilla voi olla tarve etsiä tietoa aiheesta ja keskustella siitä, ja toisia taas asia ahdistaa voimakkaasti.”, toteaa Siina Suikki
Miten pysyä kiinni arjessa?
Jatkuva uutisten seuraaminen voi lisätä pahaa oloa. On hyvä ja järkevääkin säännöstellä uutisvirtaa. Hyväksytään lempeästi kaikki tunteet ja epävarmuus mitä tunnemme. Tässä kohtaa ei ole oikeaa ja väärää. ”Yhteinen huolestuneisuudenaihe myös ahdistaa monia. Joillakin nousee voimakas ahdistus mieleen, kun joka tuutista tulee samaa huolenaihetta. Yöunet voivat häiriintyä ja ajatukset ikävistä asioista tulevat tahtomatta mieleen sekä töissä että vapaa -ajalla”, Suikki pohtii.
Pidä arjen rutiineista kiinni myös poikkeustilanteessa. Pahan olon ja ahdistuksen tunteita ei ole terveellistä tukahduttaa, koska käsittelemättömät tunteet voivat heikentää toimintakykyä. Työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi on tärkeää tunnistaa erilaiset tunteet ja myötätuntoisesti hyväksyä ne. ”Kriisit aiheuttavat ihmiselle sopeutumisen vaikeutta, ja hankalat tunteet johtuvat osin tästä. Jokaisen kannattaakin opetella rauhoittumisen keinoja, mikä voi edesauttaa kriisiin sopeutumista. Koska tunteet koetaan pitkälti fyysisinä, kehon kautta, on kehon rentouttamisesta hyötyä itsen rauhoittamisessa. Esimerkiksi pelkästään rauhallinen ja syvä hengittäminen, ja myös rauhallista hengitystä tukeva liikunta, kuten venyttely, jooga ja pilates voivat auttaa olotilaan. Kriisiaikoina työyhteisön taukojumppakin voisi olla rauhoittumista tukevaa”, ehdottaa Suikki.
Huolen jakaminen yhdistää ihmisiä
Yhteinen aihe luo samankaltaisuutta: elämänhuolet ovat silloin samanlaisia. Kunnioitetaan jokaista reaktiota ja pyritään ymmärtämään toisten tilanne. Ole armollinen ja myötätuntoinen itsellesi sekä muita kohtaan.
Mistä apua?
Henkistä tukea on saatavilla useista Jyväskylän kaupungin palveluista. Jyväskylän kaupunki on koonnut tietoja poikkeustilanteeseen liittyen henkisen tuen palvelut sivulle. Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy myös tietoa, miten suhtautua poikkeustilanteen aiheuttamiin tunteisiin ja kuinka käsitellä kriisiä työpaikalla.
– Siina Suikki (työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, PsL, työnohjaaja, seksuaalineuvoja)
Siina Suikki työskentelee Työterveys Aallossa työterveyspsykologina.
-Jonna Hakamäki (merkon., lh.)
Jonna Hakamäki on Työterveys Aallon markkinoinnin ja myynnin assistentti.
– Kristina Grahn (TtM, BBA, sh.)
Kristina Grahn on Työterveys Laineen ja Työterveys Aallon asiakkuuspäällikkö.